Akronia

Varusteet

Varusteet shoppailtu: OddPixel, Ruusuputiikki, Equestrian PRO, Hemsbury Saddlery

18.01.2024 Barrel race-valmennus, valmentaja Mark Myers (VRL-14901)

Mark oli positiivisesti yllättynyt nähdessään jälleen Millerin pojan risteytyshevosensa kanssa ja odotti innolla näkevänsä, miten he olivat valmennusten välillä kehittyneet. "Long time no see, Miller. Been working on that lope, right?"

Ronya suoritti peruutukset reippaasti ja hyvällä tarmolla, joskin se olisi saanut peruuttaa suorempaan. Mark muistutti, ettei peruutuksissa ollut kiire. Ronya jäi pysähdyksissä helposti vähän jännityneeksi, joten Cooper sai ohjeeksi odottaa pysähdyksessä aina niin pitkään, että hevonen myötäsi edestä ennen peruutusta.

Ympyrällä suoritetussa tehtävässä Ronya taipui riittävästi rungostaan, kunhan Cooper muisti pitää ulkopohkeen hereillä, ettei takaosa lähtenyt valumaan ulos. "Myötää, kiitä. Se tekee hyvin töitä, se kuuntelee nyt."

Koska Cooper kertoi käyneensä aiemmin barrel racing kilpailuissakin, hän lähti tekemään ympyröitä autonrenkaiden ympärille ensin rauhallisen lopen tahtiin ja tarvittaessa pyörähti useamman kerran saman renkaan ympärillä, mikäli edessä oleva ratsukko kulki hitaammassa tahdissa.

"Lapa ylös ja katse kulkee aina jo tynnyrin taakse", Mark ohjeisti. Pojan katse jäi helposti liian lähelle, mutta oli tärkeää, että katseen mukana koko keho viestisi hevoselle jo seuraavasta suunnasta. "Kiintopiste on tärkeä."

Kun vauhtia lisättiin, alkoi Ronya kuitenkin jännittyä ratsastajan vähän jäädessä jälkeen vauhdista. Pienestä risteytyshevosesta näytti lähtevän potkua ja voimaa kyllä silloin, kun sitä tarvittiin!

"Tuntuuko siltä, että ratsastaisit kakkosnelosella ympyrää?" valmentaja kysyi viitaten puupökkelöihin. "Yritetään pitää hevonen rentona, joten tiputetaan hieman kierroksia. Otetaan vauhtia vasta sitten lisää, kun hevonen pystyy pitämään rentoutensa vauhdista riippumatta."

Sillä siinä missä vauhtia lisättiin, menetettiin aina myös notkeutta. Pohjatyö sai olla hyvin tehtynä, jotta tynnyreitä (tai tässä kohtaa autonrenkaita) voitiin kiertää hurjassa laukkatahdiss ja silti näyttäen siltä, että sitä vain liideltiin tynnyriltä toiselle.

Mark kiinnittää huomiota myös ratsastajan käsiin, jotka haahuilivat "ranch cowboy"-tyyppisesti vähän turhan kaukana omasta kehosta. Kun käsiä siirrettiin lähemmäs omaa kehoa ja kyynerpäähän lisättiin kulmaa, lisättiin käsiin samalla joustoa - jos ei ratsastaja ole rento, niin ei ole hevonenkaan.

"That's better", Mark kehuu lopuksi, kun Ronya pärskähtää tyytyväisenä tehtyään täydellisen muotoisen, hallitun - ei ehkä niin vauhdikkaan - mutta teknisesti loistavan ympyrän autonrenkaan ympärille.

20.05.2023 Ranch trail-valmennus, valmentaja Mark Myers (VRL-14901)

Markin mielestä Cooper oli tehnyt hyvää työtä Ronyan kanssa, sillä risteytyshevosesta oli saatu yllättävän lihaksikas ja vahvan oloinen. Ratsukko oli jo ehtinyt alkulämmittelynsä tekemään, kun Mark oli jäänyt matkalla suustaan kiinni, mutta Mark ottaisi menetetyn ajan takaisin valmennuksen loppupäästä.

Paikallisen karjatilan kasvattina Cooperille portti ei ollut ongelma eikä mikään. Mark tarkasteli Cooperin apujen käyttöä Ronyan kanssa - Cooper oli kokemuksestaan huolimatta hieman jännittynen oloinen, joten Mark kehotti Cooperia rentoutumaan selässä. Ronya kääntyili kuuliaisesti kuin kolikon päällä kun portti avattiin ja suljettiin, ja se oli omaksunut hienosti ohjaskäännöksen, jossa ohjalla kosketettiin kaulalle kääntösuunnan vastaisesti.

Sidepass-väistöissä ratsastaja alkoi lipsua (ilmeisesti taas jännityksen vuoksi) yliratsastamisen puolelle jolloin vauhti kiihtyi liiaksi, joten Mark kehotti antamaan hevoselle enemmän tilaa pohtia itse tehtävää. Niin sidepassissa kuin sen jälkeisissä peruutuksissakin tuli pitää ajatus askeleessa kerrallaan. Muutama harha-askel puomin päälle oli tulla, kunnes sopivan verkkainen tahti löytyi tekemiseen. "Hyvä jog!" Mark kehui Ronyan maahan sidottua, hidasta hölkkää, jota ratsukko esitti aina tehtävän jälkeen ennen uutta suoritusta.

Ronya näytti Markin silmiin olevan hyvin avuilla ja kuuntelevan tarkasti ratsastajaansa, kun oli viimein sillan vuoro. Se nousi rohkeasti sillalle kerta kerran jälkeen ja laskeutui tarkkaavaisesti alas ennen puomia jalkojensa asettelua pohtien. Ratsukolla oli hyvä yhteisen tekemisen meininki, tuumi Mark. Hevonen oli kuitenkin tehnyt niin paljon valpasta aivo- ja jalkatyöskentelyä, että se alkoi olla jo väsähtänyt kun oli viimeisten laukkojen vuoro, joten Mark ohjeisti Cooperia tekemään Ronyalla vain muutaman tyylipuhtaan noston ja antamaan sen levähtää sen jälkeen.