Hibiscus Spritz de Royal

10.05.2023 Ei niin pirskahteleva varsa, kirjoittajanut kasvattaja (329 sanaa)

Kului melkein viikko ennen kuin seuraava varsa syntyi. Tällä kertaa varsomassa oli entuudestaan kaksi kertaa varsonut kuvankaunis Europa. Ulriikka huomasi varsomisen aikeet sattumalta, kun oli Hadeksen kanssa maastoon ja ohitti tammalaitumen metsän puolelta. Europa oli ollut normaalia levottomampi ja hakeutui kauemmaksi muista hevosista. Ulriikka soitti pikaisesti eläinlääkäri Fridalle ja laittoi viestiä kartanon yhteiseen whatsappi ryhmään, että joku pääsisi mahdollisimman pian tamman tueksi.

“Vilttejä ja loimia paljon. Tänne jäätyy!!”, Ulriikka saneli ääneen ja kannusti Hadeksen reippaaseen raviin, että pääsisi mahdollisesti näkemään Europan varsan syntymän.

Europa oli hakeutunut laitumen syrjäiseen nurkkaan, lähelle metsän reunaa. Keli oli harmaa ja viileä sekä Europa yritti parhaansa mukaan löytää pehmeää makuupaikkaa nurmen seasta. Muut kantavat tammat ja varsat eivät vaivautuneet lähtemään yhtä kauas, joten Europa sai olla kaikessa rauhassa kunnes talliväki ja eläinlääkäri hänet löysivät. Ulriikka oli laittanut Danielille kartalle merkin missä oli suunnilleen tamman viimeksi nähnyt, mutta porukka oli hetken aikaa joutunut etsimään tammaa. Viima alkoi yltyä, että nyt pitäisi toivoa ettei synnytys ole edennyt liian pitkälle.

Frida saapui ensimmäisenä paikalle ja varsa oli jo näkyvissä. Synnytys oli hyvällä mallilla ja Europa hoiti homman kunnialla loppuun eikä Fridan tarvinnut kauheasti puuttua peliin. Helmeilevä tammavarsa oli syntynyt harmaana kesäpäivänä ja alkuun kaikki vaikutti normaalilta. Kuitenkin hetkiä myöhemmin varsa ei ollut noussut jaloilleen imemään ja makoili maassa hyvin uneliaan näköisenä. Europa tuuppi huolestuneena varsaa ja Frida alkoi käydää varsaa läpi. Nyt pitäisi antaa ternimaitoa tuttipullosta ja pitää varsa lämpimänä, sillä ruumiinlämpö oli ikävästi laskussa.

“Selviikö varsa?”, Ulriikka huolestui, kun pieni aprikoosin värinen tammavarsa ei muuttunut eloisammaksi. Nyt varsa saatiin juomaan ternimaitoa ja vasta-aineet ajoissa.

“Selviää. Pitäkää lämpöä silmällä ja että alkaa kunnolla imemään”, Frida hymyili ja laittoi varsalle pienen loimen. Nyt pitäisi viedä varsa ja tamma talliin yöksi.

Seuraavana päivänä tammavarsa ei ollut enää yhtä apaattinen kuin syntyessä. Nyt varsa liikkui pirteästi ja tutki ympäristöä, mutta pysytteli hyvin lähellä emäänsä. Kauhean kauas varsa ei uskaltanut lähteä ja Europa piti huolta, että varsa pysyi myös lähellä. Tammavarsaa alettiin kutsumaan kartanossa Hibiksi, sillä varsa oli synytynyt Hibiscuksien kukinta-aikaan.